Liittymällä vesiosuuskuntaan voit vaikuttaa ympäröivään luontoon ja tukea näin kestävää kehitystä.
Vesiosuuskunta on ympäristöhanke, jonka tavoitteena on parantaa vesiverkostojen ulkopuolisten alueiden kiinteistöjen jätevesien käsittelyä ja vähentää ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta. Verkostojen ulkopuolinen jätevesi voi myös aiheuttaa haittaa haja-asutusalueiden puhtaan veden kaivoille ja vaikuttaa haitallisesti eläimistön ja kasviston menestymiseen alueella.
Muuratjärven ja Muuramejoen luontoarvoja
Rannankylän ja Isolahden vesiosuuskunta toimii Muuramen kunnassa keskustaajaman länsipuolella. Osuuskunnan vesi- ja viemäriverkko käsittää Rannankylän, Isolahden ja Taka-Keljon, Saukkolan sekä Tikkalan alueiden veden- ja jätevesihuollon järjestämisn. Kaikki kylät sijaitsevat Muuratjärven valuma-alueella.
Muuratjärven rantayleiskaava
Muuratjärvi sijaitsee Muuramessa ja Korpilahdessa. Sen pinta-ala on 32 km². Muuratjärvelle on laadittu oma rantayleiskaava. Se käsittää Muuratjärven rantaviivaa on noin 60 km Muuramen kunnan puolella. Rantayleiskaava määrittelee rantavyöhykkeelle sijoittuvan rantarakentamisen ja selkeyttää rakennushankkeiden käsittelyä.
Rantayleiskaavassa yleisen virkistyskäytön, maa- ja metsätalouden, matkailun, loma-asutuksen, pysyvän asutuksen ja ympäristön suojelun tarpeet on pyritty sovittamaan yhteen. Yleiskaavan kokonaismitoitus on pääsääntöisesti 5,0…6.0 loma-asuntoa / rantaviivakilometri.
Kokonaismitoitus on seuraava
- Todellista rantaviivaa noin 60,1 km
- muunnettua rantaviivaa noin 54,8 km
- olevat rantarakennuspaikat 284 kpl
- uudet rantarakennuspaikat 89 kpl
- Yhteensä rantarakennuspaikkoja 373 kpl.
Yleiskaavan rakentamistiheys on noin 6,2 ranta-asuntoa/todellinen rantaviiva-kilometri. Muuratjärvi on ranta-asukkaiden lisäksi myös tärkeä taajamaa palveleva virkistyskohde. Erityinen kohde alueella on Muuratharjun Natura-alue. Natura-alueella sijoittuu luonnonsuojelualueeksi osoitettu tervaleppäkorpi ja luonnonhiekkaranta.
Linnusto
Muuratjärvi on luonteeltaan vaihteleva järvi. Järven itäosaa hallitsevat karuhkot selkävedet, kun taas länsiosa on rikkonainen ja paikoin reheväkasvuinen. Järven pesimälinnustoon kuuluu sekä karujen että rehevien vesien lajeja. Saukkolassa sijaitseva Killiäislahti on hyvä lintuvesi, jota asuttaa naurulokkikolonia ja mm. nokikanoja ja tukkasotkia.
Pesimälajistoon kuuluvat mm. härkälintu, sinisorsa, telkkä ja isokoskelo. Luodoilla pesii joitain pareja selkälokkeja. Kuikkia tavataan parhaimmillaan yli kymmenen yksilön kerääntyminä ja kaakkuri on tavallinen ruokavieras järven länsiosassa. Loppukesäisiä harmaahaikaroita on havaittu säännöllisesti. Loppusyksystä ja alkutalvesta järvelle kerääntyy usein suuria määriä laulujoutsenia ja sorsalintuja (Tuomo Pihlaja).
Kalastus
Muuratjärvi yläpuolisine jokineen ja järvineen on kalataloudellisesti merkittävä Päijänteen yläpuolinen vesistökokonaisuus, jonka tilaa on kohennettu muun muassa kunnostamalla uiton vuoksi perattuja koski- ja jokiosuuksia.
Muuratjärven vedet virtaavat Muuramenjokena Päijänteeseen. Noin 1,5 kilometrin matkalle mahtuu kuohuvaa koskea ja rauhallista suvanto-osuutta. Maisemiltaan kohde on puistomainen. Muuramenjoella sijaitsee kalastusalue, jonka pääsaalikala on kirjolohi. Sitä istutetaan kohteeseen säännöllisesti. Mahdollisuudet taimenten saamiseen Muuramenjoella ovat myös hyvät. Joella elvytetään myös harjuskantoja. Suvanto-osissa hauki on tyypillinen saaliskala (kalapaikka.net).
Tikkala
Tikkalan alueesta on Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden kunnan kuntaliitospäätöksen mukaan tavoite tehdä kehittyvä ja viihtyisä alue, jonne hakeutuvat Keski-Suomeen muuttavat ja lähialueella työskentelevät, maaseutumaista asumismiljöötä arvostavat ihmiset. Saukkolan- Tikkalan alue on valittu kuntaliitokseen liittyvän kehittämistoimen yhdeksi painopistealueeksi.
Alueen väestö ja erityisesti päiväkoti- ja koulupalvelujen kysyntä on kasvanut. Alueelle on valmistunut uusi koulu, johon sijoittuu sekä koulu että päiväkoti ja mahdollisuus vanhusten palveluun mm. ruokahuollon osalta. Rakennus on mitoitettu 82 oppilaalle ja 63:lle päiväkotilapselle.
Osana kylän kehittämistä ja varautumista uuteen asuinrakentamiseen Korpilahden kunta teki 15,5 ha:n alueesta etuostopäätöksen Tikkalan kyläkeskuksen länsilaidalla olevasta maa-alueesta. Marraskuussa 2007 Jyväskylän kaupunki teki ostopäätöksen n. 25 ha:n maa-alueesta, joka sijaitsee kokonaisuudessaan suunnitellun vesihuoltohankkeen runkojohdon varressa.
Tikkalan kylässä on pohjavesialue. Osuuskunnan vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen reunalla. Kaivon antoisuus on maksimissa noin 240 m3/d.