Onko luonto muistettu ottaa huomioon?

Vesihuoltohanke suojelee luontoa

Rannankylän ja Isolahden Vesiosuuskunta toimii Muuratjärveä ympäröivissä Rannankylässä, Isolahdessa, Taka-Keljossa ja Etelä- ja Pohjois – Tikkalassa sekä Saukkolassa. Jätevesien ohjaaminen puhdistettavaksi suojelee laajalti Muuratjärveä ja sen ympäristön luontoa.

Muuratjärven ympärillä on ympärivuotisia ranta-asukkaita ja runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Järven ympäristöön sijoittuu myös erillisiä virkistyksen ja veneilyn tukikohtia ja useampia uimaratoja.

Muuratjärvi yläpuolisine jokineen ja järvineen on kalataloudellisesti merkittävä Päijänteen yläpuolinen vesistökokonaisuus. Muuratjärven pesimälinnustoon kuuluu karujen ja rehevien vesien lajeja. Taka-Keljossa Sallaajärven alueella sijaitsee vuonna 1989 perustettu 25 ha:n laajuinen luonnonsuojelualueella.

Vesihuollon kannalta Muuratjärvi on tärkeää aluetta. Tikkalan kylässä sijaitsee pohjavesialue, jonka päällä on noin kymmenen kiinteistöä, joiden jätevesiä vielä nyt käsitellään imeyttämällä maaperään. Kylän vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen reunalla pohjavedenvirtaussuunnan ollessa kylältä ottamolle päin. Rannankylän Isolahden Vesiosuuskunta rakentaa alueelle jätevesihuollon. Se tulee ottamaan tulevaisuudessa merkittävän osan käyttämästään raakavedestään Tikkalan vedenottamosta.

Muurameharjulla sijaitsee Muuramen kunnan vedenottamo. Muuratjärven vedet virtaavat Muuramenjokena Päijänteeseen, josta taas esimerkiksi Helsingin kaupunki ottaa juomavetensä.

Vesi- ja viemärilinjan maankäytölle aiheuttamat rajoitteet

Vesiosuuskunta rakentaessaan vesihuoltolinjaa pyrki aina maanomistajien kanssa sopimusratkaisuun johtojen sijoittamisesta. Samalla pyritään myötävaikuttamaan siihen, että toisaalta maahan kaivettavien johtojen rakentamisesta ja kunnossapitämisestä koituvat kustannukset ja toisaalta näiden toimenpiteiden kiinteistöille aiheuttamat vahingot ja haitat ovat mahdollisimman vähäiset.

Yleisperiaatteena pyritään säästämään ja suojaamaan maa- ja metsätalousmaata sekä ottamaan huomioon maanomistajan toivomukset. Lisäksi pyritään välttämään vesi-, viemäri-, kaapeli- ym. johtojen sijoittamista peltoalueelle, mikäli se kohtuuttomitta kustannuksitta on mahdollista ja että pellolle sijoittavat vesi-, viemäri-, kaapeli- ym. johdot niin syvälle, etteivät ne vaikeuta normaaleja kyntö- ja ojanperkaustöitä.

Johdon haltijaa varten varataan sopimuksissa erikseen määritettävän levyinen alue (johtoalue) johdon huolto- ja tarkastus- sekä kunnostustöiden tekemistä varten. Johtoalueeseen kohdistuvat käyttöoikeuden rajoitukset merkitsevät mm., että

• johtoalueelle ei saa rakentaa rakennusta
• johdon haltija on oikeutettu tarvittaessa poistamaan kasvuston johtoalueelta johdon rakentamisen jälkeen
• maanomistaja on velvollinen ilmoittamaan johtoalueelle kohdistuvista ojitustöistä ennen töiden aloittamista
• räjähdysaineiden käyttämisestä 30 m lähempänä johtoa on maanomistaja velvollinen ilmoittamaan johdon haltijalle ennen ko. töiden aloittamista
• johtoalueen käyttäminen kulkuun raskaammilla kulkuneuvoilla kuin mitä maa- ja metsätaloustöissä tavanomaisesti käytetään, on ilman johdon haltijan lupaa kielletty, tämä on kuitenkin velvollinen osoittamaan ja tarvittaessa rakentamaan maanomistajan rakennustöiden aikana esittämät johdonylityskohdat niitä varten
• tonttialueella käytön rajoitukseen sisältyy oikeus ilman eri sopimusta kulkea johdon huolto- ja korjaustöitä tehtäessä tontin kulkutietä, tämän käytön jälkeen entiseen kuntoon saattaen.

Johtoalueella on sallittua mm.

• peltojen viljely
• karjan laiduntaminen
• karjan laiduntamiseen tarvittavan aidan rakentaminen
• normaali maa- ja metsätalousliikenne
• tontti- ja puutarha-alueella pensaiden, vihannesten ja marjojen kasvattaminen.